maanantai 19. elokuuta 2013

Onko tämä liikuntaa?

Kaukana on ajat siitä, kun yleisesti liikunta ei ollut juuri suunniteltua, ja sitä tuli tehtyä itestäänkin muun muassa pihahommissa tai hyötyliikuntana. Kaukana on myös oma nuoruuden liikkumisinnostus, jossa seurattiin joukkueen laatimaa ohjelmaa, piittaamatta juuri siitä, kuinka paljon liikuntaa tulee viikossa harrastettua. Ei laskettu liikuntaan käytettyjen tuntien määrää, ei juoksukilsoja eikä aikaa, jonka liikuntaan käytti. Kaikki tuli vähän niinkuin itsestään.


Mä pysähdyin mun ja Kimmon pyöräretkellä hetkeksi tähän nykyajan maailman menoon, kun Kimmo ihan vilpittömästi kysyi minulta, että "merkkaatko nämä pyöräilyt Heiaheiaan?". Aloin oikeasti itsekin miettiä, että onko tämä liikuntaa. Ei tässä nyt superkovaa vauhtia pidetä eikä ihan hirveä hikikään tule?! Toisaalta, kyllä nuo ylämäet hengästyttää ja tämä pyöräily alkaa jo reisissä ja pakaroissa tuntuakin... Hei oikeesti?!?! Miksi mun edes täytyy miettiä tällaista?!! Aloin vähän itelleni jo suuttua, että aloin tosissani miettiä asiaa. Onko sillä oikeesti mitään väliä, onko se liikuntaa vai ei? Ja mikä ylipäätään on liikuntaa?

Kaiken maailman Heiaheiat ja muut saavat tän liikunnankin niin suorituskeskeiseksi tekemiseksi. Täytyy tilastoida liikkumisia, miettiä, voiko sen suorituksen nyt merkitä heiaheiaan ja mitä muut siitä ajattelevat...? Liikunnan pääasia taas saattaa unohtua helposti, eli se hyvänolon tunne ja tuottavuus. Joillekin hyvänolon tunnetta tuottaa kunnon hikiliikunta, jolloikein oikein rauhallinen ja venyvä jooga ja joillekin se tunne tulee jostain ihan muusta, kuten vaikka metsälenkistä tai pallopeleistä. Eikö nämä kaikki ole liikuntaa, jos itse liikkuja niin haluaa?


En tuomitse heiaheiaa tai muuta vastaavaa tilastointipalvelua, sillä käytänhän itsekin sitä. Mielestäni on todella kiva saada suuntaa-antavaa analyysia siitä, miten on liikkunut, ja kuinka paljon mitäkin lajia. Minua esimerkiksi harmittaa melkoisesti, että mulla ei ole minkäännäköistä tilastointia siitä, kuinka palon juoksin ja treenasin matkallani kohti ensimmäistä maratonia vuonna 2011. En kirjannut treenejäni silloin mihinkään ylös. Harmi. Mutta silti, joskus on hyvä pysähtyä miettimään, että liikunta ei oikeasti ole niin suorituskeskeistä, että jokaista tekemistä ja pyörällä tehtyä kauppareissua tulisi analysoida ja tilastoida. Luonnollinen liikkuminen ja hyötyliikunta on yksi osa aktiivista arkea, jota jokaisen pitäisi elää. Ei se tarvitse mittareita tai pohdintaa, kävelenkö nyt tämän kahden kilsan kauppareissun tarpeeksi nopeasti, jotta sykkeeni on peruskuntoalueella. Ehei!

Kokeilkaa joskus juosta lenkki ilman sykemittaria tai matkanmittausta! Kokeilkaa, miltä se vapaus tuntuu! Tehkää joskus jotain spontaania liikuntaa, kuten lähtekään ihan kummalliseen aikaan tekemään vaikka kävely- tai juoksulenkkiä... tai kokeilkaa jotain uutta harrastusta! Niissä ei tarvitse suorittaa ensimmäisillä kerroilla, vaan voi nauttia lajin uutuudenviehätyksestä! Itse nautin esimerkiksi heinäkuussa suunnattomasti melomisesta, kun en tosiaan ollut sitä juuri ennen tehnyt, enkä itselleni asettanut mitään suorituspaineita! Ah, kuinka vapauttavaa!


Mielestäni tärkeintä ei ole se, että onko jokin asia liikuntaa vai ei, vaan se, että se liikunta ei ole jatkuvasti jotain kovin suorituskeskeistä. Ei joka kerta tarvitse tehdä paremmin kuin viimeksi tai tehdä jotain kelloa vastaan. Välillä voi höllätä, kuunnella omaa kehoa, nauttia tekemisestä eikä vain miettiä, että "jes, sain merkinnän heiaheiaan!". En tarkoita, etteikö niistä suorituksistakin voisi nauttia, mutta ehkä saitte pointistani kiinni.

Ja kyllä, merkkasin pyöräilyretkemme Heiaheiaan.

23 kommenttia:

  1. Mää kuulun niihin ihmisiin, joka ei kanna mitään ylimääräistä lenkeillä mukana. Ajan ainostaan katson sine päin, ja joskus tarkistan matkaan jäljestäpäin, jos siitä ei ole mitään käsitystä. Mukavaa on kans se, että sovitaan kaverin kanssa että lähetään pyöräilemään ja nähään silloin siinä ja siinä. Sitten mennään vaan sinne minne nenä näytää. Ei aikaa tai matkaa vastaan. Sama homma kävelylenkeillä.

    Itse kovin usein juuti ihmettelen, että eikö nää tekniset härpäkkeet tuo juuri stressiä lenkkeilyyn niille jotka kantaa niitä mukana... Toki joskus on mukava kuunnella musiikkia esim. pitkiksellä, mutta näin niin kuin yleisellä tasolla. Eiköhän me saada olla teknisten laitteitten ympäröimänä ihan tarpeeksi kaupassa, kotona, jopa mökillä, autossa, kaikkialla.

    Toki jos haluaa tavoitteellisesti treenata niin ymmärrä sykkeen, matkan ja ajan merkityksen. Kuitenkin jokaiselle pitäisi kuulua myös niitä kevyitä lenkkejä harjoitusviikkoon, jolloin olis tärkeetä osata kuunnella omaa kroppaansa. Keho ei ole kone, jota seurataan niin kuin mikroaaltouunin kelloa. :)

    Hyvä teksti Hanna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja se mikä on liikuntaa? Minusta kävelykin on kevyttä liikuntaa. Mutta sitten kun lähen ihan tarkoituksella hikoilemaan tai lenkille niin sitä sanoisin urheiluksi. :)

      Poista
    2. Kiitos Annzke!

      Ihana, kun olet tuollainen fiilislenkkeilijä! Itsellä on usein Garmin ranteessa, mutta sykemittaria käytän todella satunnaisesti! Just hyviä myös noi spontaanit kävelylenkit ystävän kanssa :)

      Joo, liiallinen datan katsominen lenkeiltä ja stressaaminen ei varmasti auta jatkuvasti sitä oman kunnon kohotusta! Tekee hyvää välillä juosta ihan ilman mitään laitteita! :)

      Liikunnan ja urheilun raja on yhtä hämärä, kuin se, mitä on liikunta!

      Poista
  2. Mulla on sellanen määritelmä omassa päässä, että liikuntaa on se, minkä jälkeen täytyy päästä hetimmiten suihkuun ja kaikki loppu on sitten arkiaktiivisuutta :D.

    Sut on muuten haastettu blogissani :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hyvä määritelmä! ;) Tosin, itellä toi ei ihan pidä paikkaansa, koska mun mielestä kävelylenkit, joogat yms. on kans liikuntaa, vaikkei niissä hiki tulekaan ;)

      Kiitos, tartun haasteeseen joku kaunis hetki!

      Poista
  3. Hyvän aiheen valitsit jälleen kerran! Tässä(kin) asiassa kannattaa kuunnella itseään: jos Heiaheia tai sykemittari tai mikä tahansa on liikunnassa isäntä, ei renki, kannattaa niistä pitää taukoa. Minä koen ne enemmän motivaattoreina kuin stressin aiheuttajina, mutta välillä tekee hyvää käydä rullailemassa pyörällä tai kävelemässä kauniissa maastossa ilman mitään teknisiä vekottimia tai tarkoitusta merkata niitä Heiaheiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiitos Aku! :) Toi itsensä kuunteleminen on aivan totta... pitäs kyllä kyetä kuuntelemaan, mutta kykeneekö kaikki? Nykyään on niin trendikästä mitata jokainen data lenkiltä... äh!

      Ojj, kevyet rullailut ja metsäkävelyt on parhautta! :)

      Poista
  4. Ennen sanottiin että jos puu kaatuu metsässä eikä kukaan ole kuulemassa niin kuuluuko siitä ääni. Nykyään voisi kysyä että jos käy salilla tai lenkillä eikä bloggaa, twiittaa, facebuukkaa tai instagrammaa siitä niin tapahtuiko sitä ollenkaan?

    VastaaPoista
  5. Mun mies aina puhuu et se ei ikinä halua liittyä mihinkään heiaheiaan tai vastaavaan ku sen mielestä on ahdistavaa et pitäis heti rynnätä merkkaamaan liikunnat heiaheiaan :D Ite en koe heiaheiaa mitenkään ahdistavaksi, mun mielestä se on kiva tsydeemi ja ite merkkaan sinne ne treenit mitkä suunnittelen treeniksi.

    Esim. ku kävelin viimeksi kampaajalle ni menin sen verran reipasta tahtia et sen ois voinut jopa laskea treeniksi mutku en mä ajatellut et se on treeniä ni ihan sama. En alkanut arpomaan et oliko se nyt treeniä et pitäiskö laittaa heiaheiaan.

    Sykemittaria en halua ottaa juoksuun mukaan ku musta ei tunnu omalta seurailla sykkeitä.

    Ja kyllä, välillä on aina jees käydä salilla ilman puhelinta ja treenata vaan sillain ettei siitä kirjota edes blogiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, mä luulen et useat miehet varsinkin kokee ahdistavaksi liiallisen somettamisen ja tilastoinnin. Toisille sit noi jutut on niitä motivaation lähteitä "jes, sain tunnin taas heiaheiaan!" :)

      Jep, mäkään en ees reippaita arkiliikuntoja laita heiaheiaan! Laitan vaan ne, kun vedän urheiluvaatteet niskaan ja lähen oikeesti ulos tekemään treeniä :D Oli se sitten kävelyä tai hikitreeniä!!

      Jep, aina ei tartte raportoida kaikkea muulle maailmalle, vaikka siitä aiheesta muuten blogia kirjoittaakin :)

      Poista
  6. Ei tulis mielenkään kirjata treenipäiväkirjaani (funbeat.se) kaikki töihin --> kotiin, kotiin ---> kouluun, kauppaan yms pyöräilyt. Oon aina kulkenut fillarilla, eikä 10-20minuutin pyöräily paikasta toiseen oo mitään liikunta mun maailmassa. Tai siis on liikunhan mutta ei sitä "treeniä" vaan arkiliikuntaa.

    Mulla on semmonen periaate, että kirjaan kaikki joka tukee juoksuani. Ei venyttelyä ehkä voi laskea liikunnaksikaan mutta kun kirjaan ne saan hyvän kuvan siitä, kuinka paljon OIKEASTI venyttelen (se oli ennen se oma heikoin lenkki) sama voin kirjata hieronnan, koska sillon näen kuinka harvoin (ja millon) oon käynyt hieronnassa.

    Kävelyjä en myöskään kirjaa, jos ei nyt oo ollut joku superpitkä kävely jonnekin tai maratonin jälkeen on pystynyt kävellä. Siinä näkee kuinka nopeasti on palautunut.

    En ymärrä sitä, että ruohonleikkaus, haravointi yms on muka liikuntaa. Tottakai on hyvä, että on aktiivinen ja tekee kroppallansa töitä mutta ei se nyt ehkä sitä treeniä (treeni= halutaan tulla paremmaksi jossain eli treenataan) ole.

    Hyvä kirjoitus :) herättää ajatuksia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässäpä kiteytettynä myös minun ajatukseni. Kirjaan tuolla tavalla treenit ylös ja välillä se on oikeasti silmiä avaavaa (koskas sitä tulikaan viimeksi venyteltyä kunnolla, tai miten pitkäksi on salitauko venähtänyt). En käytä heiaheiaa, enkä ole siihen tarkemmin edes tutustunutkaan.

      Sports Trackerista tykkään, koska haluan tietää juoksumatkani, se vauhti on siinä kiva plussa. Jos en käytä Trackeria (esim sateen vuoksi tai haluan juosta ilman mitään laitteita), juoksen siltikin tutun lenkin, jonka pituuden suurin piirtein tiedän. Ehkä tämä on vain joku piintynyt tapa?

      Kaikki kirjaus on itseäni varten (vaikka sitä julkiseen blogiin teenkin), tärkeintä on itse pysyä kärryillä miten liikkuu, nyt kun yritän treenata juoksua enemmän tosissaan (ja yritykseksi se on jäänyt, heh). Joskus olen laskenut itselleni viikkokilsoja ylös ja tähän olen laskenut mukaan myös pyöräilyt, mutta se oli ihan puhtaasta mielenkiinnosta tehtävää juttua tyyliin saanko sata kilsaa täyteen, ylitänkö viime viikon kilometrimäärän jne. Kai mulla on joku fiksaatio lukujen ja analyysien kanssa.

      Poista
    2. Heidi, joo, sulla on hyviä pointteja tuossa! merkkaa päiväkirjaan niitä asioita, joilla on jotain merkitystä! Mäkin merkkaan niitä, joista haluan tilastoa! Haluan kans treenistä tilastoa, en mistään kauppapyöräilystä tai sienestämisestä :D

      Kiitos ja kiva että sait ajattelemaan! :)

      Paula, joo, varmasti jokin tapa, että pitää aina tietää, minkälaisen lenkin on juossut! Joskus olisi hyvä vaan, ettei tiedä siitä omasta tekemisestä mitään.. ahdistun välillä tästä kaikesta datan määrästä :S

      On se silti kiva nähdä, miten omat treenit menee, ja onko niillä jotain merkitystä kehitykseen! Eli on ne luvut ihan kivojakin ;)

      Poista
  7. Mä oon aika samoilla linjoilla siinä, että mitä väliä? Jos jostain tulee hyvä olo vaikka siinä ei esim tulisi hiki, niin sehän on vain hyvä :) aina ei tartte veren maku suussa tai omien suunnitelmien määräämänä lähteä sinne juoksemaan tai jumppaan, jos ei oo fiilistä. itselläni meni jossain vaiheessa yli tuo heiaheia-homma, ja huomasin ajattelevani liikuntaa sen kautta mitä sinne voin nyt kirjata ja kuinka paljon olen tällä viikolla liikkunut. eikö sen pitäisi olla ihan sama sekä itselle että muille niin kauan kun pitää huolta kunnostaan sillä tasolla kun on itselleen tavoitteeks asettanu?

    nykyään en kirjaa heiaheiaankaan ihan jokaista siivousta ja muuta hyötyliikuntaa, mut sellaiset mitkä itselle nosti sellaisen "liikunta"fiiliksen tai juttuja, joita haluan muistaa myöhemmin tehneeni (vähän päiväkirjamaisesti, tyyliin minigolf tai karting). tärkein juttu on tietty se ihan oikean urheilun tilastoiminen, mutta koska liikunnan täytyy olla myös hauskaa, en näe mitään ongelmaa että sinne kertyy tuollaisiakin välillä. :)

    sinänsä olen leppoisa liikkuja, koska harvemmin asetan tavoitetta treenin alussa (kilometrit tai punnerrusten määrä tai mitä ikinä vois ollakaan), vaan meen fiiliksen mukaan joko äärirajoille tai sitten löysemmin. toki joskus on hyvä asettaa ihan selkeä tavoite, jos on vaikka väsyny päivä ja tietää ettei muuten saa itsestään hirveästi irti, mut turha stressi urheilusta, sitä pitäisi kyllä välttää :) sekin ehtiikö nyt joka päivä liikkumaan on aika ahdistava ajatus lopulta - vaikka usein suunnitelenkin elämääni sen mukaan. mutta kuten säkin oot tainnut jo joskus aiemmin kirjoittaa, ei pitäisi olla niin tiukka ja ottaa kaikkea vakavasti! itse ainakin elän nauttiakseni elämästä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tajunnanvirtaa, toivottavasti tästä ymmärsi pointin :D...

      Poista
    2. Heh, kivaa tajunnanvirtaa, ja sain pointin, uskoisin niin! :)

      Joo, heiaheiassa on hyviä ja huonoja puolia! Onneksi se varmasti monella toimii motivaattorina, mutta ahdistusta siitä ei sais ottaa! Ja totta, ei aina tartte tehdä sitä liikuntasuoritusta, jonka on ennalta suunnitellut!

      Sulla on hyvät ehdot tuonne heiaheiaan menemisestä! Ei se ole niin vakavaa! Kiva, että oot leppoisa liikkuja ja meet fiiliksen mukaan! Usein just tavoitteet (vaikka ihan treenitasolla) motivoi omaan parempaan suoritukseen, ja niin kauan kuin se ei aiheuta stressiä, se on hyvä! :)

      Jep, oon kans aiemmin tosiaan kirjoittanut, että ei tää ole niin vakavaa! Vaikka tavoitteet olisi missä, ei silti se kunto mene pilalle, jos yhden päivän treenit skippaa! ;)

      Poista
  8. Hyvä aihe, ja samoja juttuja oon pohtinut paljon itsekin! Myös tuolla aikaisemmin kommenteissa esiin tullut renki vai isäntä -ajattelu on hyvä. Mulla noi kaikenlaiset matka- ym. mittarit tuppaa kovin helposti tekemään liikunnasta suorituskeskeistä. Tyhmää sinänsä. Esim. tänään uimaan mennessä päätin, etten mittaa matkaa, vaan uin sen, mikä hyvältä tuntuu. Oli heti paljon rennompaa! :) Juostessakin teen joskus lenkkejä ilman mittareita juuri tuon rentouden takia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiva että tykkäsit! :) Kiva päätös toi uimajuttu.. ei aina tosiaan tartte laskea hirveesti sitä suoritusta! Sit tulee usein verrattua aiempiin kuitenkin, vaikka kuinka päättäis, että tänään uin vaan rennosti!

      Rentous ennen kaikkea <3

      Poista
  9. Pyöräretkestä: Se jos mikä on ainakin oman kokemukseni mukaan liikuntaa vaikka vauhti ei niin hirmuinen olekaan. Itse pidin sykemittaria silkasta mielenkiinnosta, ja 900-1460 kcal olivat kulutukset päivätasolla. Jos ei tuo ole liikuntaa niin mikä sitten? :D

    Yleisesti HeiaHeiasta minä taas olen ajatellut niin, että merkkaan sinne kaikki mikä mua motivoi. Ja mikä on mulle (tai lähipiirille) hyväksi. Koiralenkit siksi että niitä koiria tulisi ulkoilutettua, venyttelyt siksi että tulisi venyteltyä, jopa infrapunasaunan siksi että tehostaisi mun aineenvaihduntaa, puutarhahommat siksi että niitä tulisi ylipäänsä tehtyä... Joitain rajoituksia mullakin on mutta en nyt jaksa alkaa niitä tähän erittelemään. Joskus pähkäilin tämän loppuun ja tulin siihen tulokseen että tämä on paras systeemi just mulle ja mun elämäntilanteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oot kyllä oikeassa, olihan se pyöräretki liikuntaa! :)

      Sulla on hyvä kans toi oma heiaheia-systeemi! Motivaatio on asia, jota kannattaa just ylläpitää! Jos ne omat heiaheia-merkinnät niin tekee, niin hyvä! :)

      Poista
  10. Ei aina tartte todellakaan saada dataa lenkistänsä. Esimerkiksi koiran kanssa tehdyt lenkit ovat enemmänkin sellaista yhteistä laatuaikaa, jolta ei tartte saada sykkeitä ja vauhteja muistiin. Toki aina joskus otan Garminin mukaan, kun olen kuitenkin utelias tietämään minkä mittainen joku peruslenkki on. :D

    Mä merkkaan usein kaikki treenit heiaheiaan, mutta en siksi, että pitäisi, vaan siksi, että tykkään tehdä niin. Tilastot ovat kivoja, ja sieltä huomaa helposti, jos jotain jää tekemättä (kuten venyttelyt). Noita koiralenkkejä tai kaverin kanssa kävelyitä en aina merkkaa sinne, ja muutenkin merkkaan ei-treenit sinne vain, jos ne ovat jotain raskaita juttuja, jotka vaikuttavat muuhun treenaamiseen. Eli jos teen koko viikon pellolla heinätöitä, niin saatan nakata sen heiaheiaan, ettei myöhemmin tarvitse ihmetellä miksi en ole lenkkeillyt silloin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, on hyvää vaihtelua, että välillä on mittari ja välillä on lenkillä ihan ilman mittaria! kumpikin motivoi tavallaan! :)

      sulla on tosi hyvä järjestelmä, miten laitat heiaheiaan juttuja! En ole tullut tuollaista ajatelleeksi.. ite vaan meinasin, että merkkaan sinne kaikki, kun olen laittanut liikuntavaatteet päälle ja lähtenyt liikkeelle vartavasten! :)

      Poista

Kommentoi on bloggaamisen suola. Arvostan jättämääsi kommenttia suuresti :)