maanantai 3. kesäkuuta 2013

Stockholm marathon 2013 minun silmin



Noniin, kotiin on palattu, ja reissu oli kaikinpuolin onnistunut! Nyt vain iski päälle kunnon lenssu ja kuumettakin on, että olo on kuin jyrän alle jääneellä. Onneks ehdin kotiin, kun pahin olotila alkoi eilen. Voin kertoa, ettei meinaan oo ihan kivoimmasta päästä se, että yhtäaikaa noiden jalkojen lihaskipujen lisäksi on toi kurkkukipu, nuha ja kuumeilu päällä. Yhhh.. mutta parempaan päin, ja päätin jäädä tänään töistä kotiin lepäämään. Toivottavasti huomenna olisin jo kunnossa! Iski varmaan toi tauti päälle heti maratonin jälkeen, kun vastustuskyky heikkeni. Mähän en oo varmaan vuoteen ollut kipeä!


Silti, en vaihtais tota maratonia pois, en ollenkaan! Täällä kirjottelee niin onnellinen tyttö silti <3 Mä oon niin iloinen, että löysin tän juoksu- ja kestävyysliikunnan! Tää on niin mun juttuni! Ensinsiksi haluan antaa kehut Tukholmaan! Maraton oli kaikkineensa ihan huipusti järjestetty. Oli hyvä expo ja pastapartyt (joihin en osallistunut), lähtöalue oli hyvin järjestetty, ja jo lähdössä sai urheilujuomaa, vettä ja banaania. Karsinat olivat selkeät ja vessoja oli tarpeeksi. Radan varrella huolto pelas, ja ainakin nesteitä sai aina kolmen kilsan välein. Oli vettä ja urheilujuomaa, välillä oli banaania, suolakurkkuja, myslipatukoita, fruktoosipastilleja ja jopa kahvia!! Hei, kuka juo kahvia kesken maratonin?!! En minä ainakaan! Maalihuolto toimi hyvin, tästä vois ottaa Helsinkikin mallia (ainakin siis HCR), ja maalissa sai OLUTTA! Hahahha. Ja kaikkein uskomattominta on se, että radan varrella (joka kulki pääosin keskustassa) oli tosi paljon porukkaa, kannustajat olivat äänekkäitä ja iloisia, vaikka vettä tuli toisella puoliskolla taivaan täydeltä! Pisteet ihan täysin ruotsalaisille! Voin lämpimästi suositella Tukholman maratonia kaikille!


Sitten itse juoksuun... lähdin juoksuun etukäteen sen enempää pohtimatta, mitä vauhtia tulisin juoksemaan tai muuta. Olin itselleni asettanut tavoitteekseni a) maaliinpääsyn b) 4.30 alituksen c) oman enkan d) 4.20 alituksen ja sokerina pohjalle e) otin Exposta Garminin 4.15-aikaan tähtäävän vauhtirannekkeen, joka toimi motivaattorina. Kovempaan aikaan en olisi itsekään uskonut. Lähdössä jännitti yllättävän vähän, ja kun lähtöpamaus tuli, oli fiilis korkealla! Olihan Kimmon lisäksi mua kannustamaan tulleet mun isä naisystävänsä kanssa laivalla. Jeejee! Lähdöstä (Lähtöryhmä E, eli toisen lähdön eka ryhmä) pääsin helposti eteenpäin ja heti sai omasta vauhdista kiinni, sillä tiet oli todella leveitä. Kaikki matkat oikeastaan juostiin autoteillä, tästäkin plussat Tukholmaan. Heti lähdössä huomasin, että oli melkoisen kuuma ja hiostava ilma, vaikka keli oli pilvinen. Mulla oli päällä t-paita ja caprimittaiset trikoot. Alku meni kivasti, ja melkein tippa linssissä juoksin, kun ruotsalaiset kannusti niin upeasti. Taputtivat tasaiseen tahtiin yhdessä ja huusivat "Heja, heja, heja, heja!" yhdestä kurkusta! Vau.  Alkumatkasta mun aamupalani, jonka söin noin 2,5 tuntia ennen lähtöä, vähän pisteli kylkeen, mutta se meni aikaisin ohi. Söin aamupalaksi ison satsin jugurttia, mysliä, marjoja, siemeniä ja hedelmiä sekä pari leipää ja raejuustoa.



Mulle tuli yllättävän äkkiä jo sellainen hieman heikko olo, ja jalkoihinkin alkoi koskea. Siis jossain 15km:n kohdalla jo. Ei siis mitään sen pahempaa, mutta yllättävän nopeasti silti, sillä maraton kuitenkin juostaan levänneillä jaloilla. Ehkä mä olin kuitenkin kävellyt vähän liikaa Tukholmassa torstaina ja perjantaina. No, enivei, hyvällä fiiliksellä menin, mutta päätin ottaa ekan mun kahdesta geelistä jo ennen puoltamatkaa, vaikka tarkoitus oli ottaa se puolimaratonin kohdalla. Djurgårdenin osuus alkoi vähän ennen puolikasta, ja voi vitsit, miten kaunis se koko alue oli. Vihreää oli joka puolella. Silti musta tuntui, että se kesti ikuisuuden, sillä mulle vaikeimmat hetket tällä maratonilla oli ehkä 24-34km. Oli ihanaa päästä sieltä taas keskustaan juoksemaan, ja mun kannustusjoukot olikin siinä 27km kohdalla hurraamassa mulle! Tässä vaiheessa vettä satoi jo, muttei se haitannut mua, koska ei ollut kylmä.



Toisen geelin otin, kun tultiin siihen kuuluisaan Västerbron-siltaan. Loppujen lopuksi se nousu ei ollut niin paha, kuin mitä olin kuullut. Olihan se alku aika jyrkkä, ja sitten seurasi varmaan puolen kilsan mittainen nousu, mutta melko loiva. Tuon nousun jälkeen sai lasketella alaspäin, ja siinä vaiheessa alkoi tuntua jo voittajalta, vaikka matkaa olikin vielä noin 8km jäljellä! Mutta mun olo helpottui, ja olin paljon energisempi sitten taas kun näin mun tsemppaajat taas 37 kilsan kohdalla. Lopussa ne pitkät suorat tuntuivat melkoisen pitkiltä, mutta sain loppuun vielä kiristettyä vauhtia, jotta pääsin tosiaan siihen 4.20 alle. Mun vauhti oli siis suht hyvää sinne 25km asti, mutta sitten vähän vauhti laski.. 40km kilsan kohdalla päätin, että nyt skarppaan loppuun, ja juoksinkin sitten viimeisen kilsan varmaan alle 6min/km-vauhtia. Ohitin vielä Stadionin 250m matkalla monta ihmistä! Oli kyllä huikeeta tulla stadionille, kun se oli aivan täynnä ihmisiä ja kaikki hurrasivat! Jeee! Maali. Aika 4.19.00 tasan! Ja minä onnellinen!



Missään vaiheessa ei tullut kramppeja eikä seinää. Tasaisesti alkoi jalat hyytyä, mutta eiköhän se kuulu maratonille. Olen tyytyväinen juoksuuni, ja tästä on hyvä jatkaa. Ihan kiva, että tuo ennätys parantuu aina vain ihan muutamilla minuuteilla, niin jää sitten sopivasti nälkää seuraaviinkin juoksuihin. Jos pamauttaisin jonkun 4 tunnin juoksun, en usko, että sitä olisi helppo alittaa sen jälkeen. Nyt uskon, että onnistuneella juoksulla oma enkka voi hyvinkin parantua taas seuraavassa juoksussa! ;) Mutta silti, maraton on raskas juoksu, eikä sitä pidä edelleenkään aliarvioida. Nyt pitää antaa keholle aikaa palautella rauhassa, ja sitten vasta suunnata katseet uusiin haasteisiin!


Kuvasta näkyy ehkä, että huulet on aika siniset. Sade ei haitannut juostessa, mutta juoksun jälkeen tuli kylmä. Etsin huoltojoukkoani, mutta he saapuivat hieman myöhässä stadionin ulkopuolelle, koska olivat mua vielä 37km:n kohdalla kannustamassa, eivätkä ehtineet nopeammin. Vaihdoin kuitenkin kuivan finisher-paidan, pitkähihaisen paidan ja sadetakin päälle, ennen kuin käveltiin hotellille reilu kilsan päähän. Voihan flunssa olla alkujaan tuosta vilustumisestakin.

Mutta hei, KIITOS teille lukijoilleni, ootte ihan mahtavia tsemppareita ja onnittelijoita!! Ihan mieletöntä, miten ootte hengessä mukana! Onnea kaikille Tukholman muille finishereille, ja kaikille, jotka ylipäätään starttas! Ja tsemppiä tuleviin koitoksiin!

Mites muiden viikonlopun liikunnat? Ootteko selvinnyt ilman kesäflunssaa?

29 kommenttia:

  1. Kiva raportti ja onnea vielä! :) Taitaa tuo Tukhokma houkuttaa itseänikin ensi vuonna! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos raportti miellytti! Ehdottomasti voin suositella Tukholmaa, vaikka hinta onkin aika kova, mutta ihan huippu tapahtuma!!

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sössin onnistuneesti kommentin postauksen taasen :D

      Oot aivan mahtava mimmi Hanna! Onnittelut :) :)

      Kirjoittelinkin siis blogiini jo hitusen viikonlopustani :)

      Poista
    2. Haa, ei se mitään ;) Kiiiitos tuhannesti ihanista sanoista!!

      Poista
  3. Hei onnea hirmuisesti! Nämä sun postauksen saa aina hyvälle tuulelle :)

    VastaaPoista
  4. Onnea onnea onnea hienosta ajasta! Mietinkin sua pari kertaa siellä matkalla, että jokohan on tyttö maalissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiiiitos kiiiitos! Onnea itsellesi, maratoonari!!! Whiii, ihanaa! ;)

      Poista
  5. Mä niin ahmin sun maratonkokemusta, haaveilen salaa, josko joskus vielä itsekin. Kiitos tarinasta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi niobe, haaveile ihmeessä!! Kyllä säkin vielä maran pariin palaat, taatusti! Anna itsellesi aikaa! Kiva, jos tarinani miellytti! :)

      Poista
  6. Kääks! Tänään tuntuu löytyvän toinen toistaan hymyilyttävämpiä postauksia, ja tämä sun teksti veti kyllä pohjat :) Aivan mahtavaa Hanna, onnea!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, et mun teksti vei pohjat!! Mahtia!! Kiiitos tuhannesti! :)

      Poista
  7. Mahtavaa! :) Siistiä että tuolla homma pelasi... Kiva kuulla! :)
    Hei mistäs sä noita geelejä hankitkaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeee, kiitos! Tukholman maratonia ei oo kyllä turhaan kehuttu!! :)

      Geelejä saa urheilukaupoista, ja varmaan isoista marketeistakin. Mulla oli Dexalin geelejä taskussa pari, joista oon kirjoittanut täällä: http://sporttaillaan.blogspot.fi/2013/04/enkat-paukkuu-juoksu-on-kivaa-ja-geelit.html. Noi on sopivan kokoisia yhteen kertaan. Kannattaa testata aina merkkikohtaisesti geeli itselle sopivaksi, koska kaikki eivät sovi kaikille, varsinkin, jos on herkkä maha.

      Poista
  8. Olipa kiva lukea tätä, ihan samat fiilikset mullakin Tukholmasta. Tosi hyvin järjestetty, ja ruotsalaiset näköjään vaan hanskaa paremmin nuo järjestely-, tarjoilu- ja kannustusjutut. :D Mäkin vähän yllätyin siitä sillasta, että "ai tääkö oli se kamala ja ikuisesti jatkuva silta... vai onko se vasta tulossa?", pahempi kyllä oli nousu rannasta sillalle. Ja huippuajan kyllä teit, onnea vielä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että sullekin jäi sellainen fiilis tapahtumasta! Kyllä Ruotsissa osataan, se on fakta!! Juu, se silta ei ollut kyllä niin paha, mitä olin kuullut... toki se nousu rannasta oli paha, mutta toi ei ole mitään verrattuna Espoon rantamaratonin pahimpia nousuja. Toi reitti oli muutenkin tosi tasainen mielestäni :)

      Kiiitos <3

      Poista
  9. Kiva raportti! Musta alkaa tuntua, että mun on pakko lähteä Tukholmaan vuoden päästä. Äitikin tahtoisi kannustamaan! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Juu, ehdottomasti sinne, jos vain vähääkään tekee mieli! Ite joudun miettimään jonkun eri tapahtuman ensi vuodelle, koska yhet yo-juhlat on ensi vuonna tuohon aikaan. :S Harmi.

      Poista
  10. Saat olla tosi ylpeä itsestäs, Hanna! :) Varmasti ikimuistoinen tapahtuma, jota voit ylpeydellä muistella vielä vuosienkin päästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiitos Anna! :) Kyllä, tapahtuman muistaa varmasti aina! Vaikka tuskin tuo oli viimeinen Tukholman reissu... ;)

      Poista
  11. Onnea hienosta juoksusta!! :)

    VastaaPoista
  12. Onnea tuhannesti, Super-Hanna! <3

    VastaaPoista
  13. Täältäkin hurjasti onnea hienosta suorituksesta! Tuli hyvä mieli tästä tekstistä, sulla on niin oikea asenne tähän touhuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tuhannesti, Suvi! Kiva, jos mun asenne välittyy sinne asti - tosissaan, muttei totisesti, vaan rennosti :)

      Poista
  14. Kiva raportti! Tämän jälkeen houkuttelee entistä enemmän lähteä Tukholmaan maratonille ensi vuonna. Olen siellä yhden puolikkaan juossut ja nyt en malta odottaa että reilun viikon päästä pääsen seuraavalle. Tosi hyvät järjestelyt ja kannustus oli myös puolikkaalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiva että tykkäsit! :) Mä tahtoisin kans lähteä Tukholman puolikkaalle! Ens vuonna en pääse Tukholman maratonille, joten täytyypi ehkä lähteä katsastamaan puolikas! ;) Kiva kun löysit blogiini! :)

      Poista

Kommentoi on bloggaamisen suola. Arvostan jättämääsi kommenttia suuresti :)