sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Metsässä. Eksyksissä?

JEE! Vihdoin mä pääsin avaamaan sen salaperäisen lajin "kauden", josta olen ehkä koko viikon höpöttänyt! Oon niin onnellinnen, koska toi laji on vaan ihan täydellinen! Niin, mikä laji? No, suunnistus!!


Monet on silleen "WOOT?!" kun kerron, että oon hurahtanut suunnistukseen. Kaikille tulee tietysti mieleen ne kaikki ala-asteen suunnistukset, karttojen vaikean lukemisen ja .. en edes tiedä! Monet silti dissaavat suunnistusta! Vaikka mä olen maailman onnellisin, että mun ystäväni otti mut viime kesänä mukaan suunnistamaan, ja löysin sitä kautta tän ihanan lajin! Lajin, jossa yhdistyvät mulle kaksi rakasta asiaa: juokseminen ja metsässä kulkeminen! Lisäksi kerman kaun päälle tuo se haastavuus, että saa etsiä niitä rasteja! Mahtavaa!

Suunnistuksen aloitin siis viime loppukesänä, enkä kerennyt kuin kolmisen kertaa käydä suunnistamassa. Kertaakaan en ollut yksin, mutta saa nähdä, josko uskallan jo tänä kesänä yksinkin metsikköön. Kaverini kanssa lajiin tutustumisen jälkeen ostettiin Kimmon kanssa meille kompassi, ja lähdettiin metikköön! Ja onneksi sain tuon toisen puoliskonkin innostumaan lajiin, niin nyt meillä on ikäänkuin yhteinen harrastus! Jee!

Eilinen suunnistuskartta

Suunnistuksen aloittaminen on helppoa. Ainakin isoimmista kaupungeista löytyy kiintorasteja, jotka ovat koko kesäkauden paikallaan, ja jokin paikallinen suunnistusseura myy karttoja ja ylläpitää suunnistusverkostoja. Ainakin tähän asti kaikki rastit ovat löytyneet, joten uskon, että rastit ovat hyvässä kunnossa. Suunnistamaan voi siis mennä koska vaan!! Olen aiemmin suunnistanut Espoon Pirttimäessä, johon karttoja myy Helsingin suunnistuskauppa Museokadulla, ja radat ovat Helsingin suunnistajien ylläpitämiä. Eilen oltiin suunnistamassa Turussa, jossa karttoja myy Turun suunnistajakauppa Stålarminkadulla. Meillä oli todella vähän aikaa kiireisen aikataulun vuoksi, joten käytiin suunnistamassa eräässä metikössä lähellä mun isäni kotia, mutta ostin kiintorastikartan myös Ruissaloon, jonne suunnistamaan pääsyä odotan innolla! Helsingissä suunnistuskartat maksavat 6€/kpl ja Turussa hinta oli 4€/kpl. Kauniasten uimahallilta saa heidän kartan kahdella eurolla.

Mikään ei ole ihanampaa, kuin juosta metikössä, pysähtyä, etsiä rastia.. haahuilla, nauttia luonnosta ja löytää rasti!! Jee! Mä jotenkin tunnen olevani villi ja vapaa tuolla metsässä, ja nautin touhusta todenteolla! :) Suunnistus on minulle kevyttä liikuntaa, koska suurin osa menee etsien rasteja, kun kartalukutaidot ovat vielä aivan lapsenkengissä. Mutta uskon, että taidot kehittyvät, ja suunnistuksestakin tulee kovempia treenejä. Lisäksi, metsässä juokseminen kehittää nilkkoja ja jalan lihaksia, ja on muutenkin hyvää vaihtelua.

Suunnistamassa syksyllä -12
Eilen tuli suunnistettua 68 minuuttia, ja tuli kierrettyä 4,5 kilsan lenkura! Otettiin rasteja vierivierestä, eikä menty siksakkia, jolla olisi saanut enemmän juoksua ja vauhtia treeniin. No, tämä kumminkin sopi loistavasti kevyenä treeninä viikkoa ennen Tukholman maratonia! Tästä on hyvä jatkaa ja kehittää taitoja! Ehkä vielä tässä tänä kesänä uskallan mennä iltarasteille, jännää ;)

Onko lukijoiden joukossa suunnistusta harrastavia? Tai tekisikö mieli mennä suunnistamaan? Miksi, miksi ei?

8 kommenttia:

  1. Mä aina joskus haaveilen meneväni iltarasteille, mutta enpä sitten ikinä saa aikaiseksi. Kouluaikoina olin varmaan meidän luokan ainoa, jonka mielestä suunnistaminen ei ollut maailman kamalin juttu. :D Kompassia en kylläkään osaa käyttää, joten ihan vaikeimmille radoille ei ole asiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, mäkään en niin paljon inhonnut suunnistusta koulussa, mutten sitten innostunutkaan! Nyt oon ilonen, että löysin lajin :) Mene ihmeessä iltarasteille, kyllä se siitä! Kompassista voi ainakin tarkistaa, miten päin kartta pitäisi olla, jos ei muuta ;)

      Poista
  2. Täältä löytyisi yksi hiljattain blogisi löytänyt triatleettaava, juokseva ja suunnistava neitokainen. Rohkeasti vaan kuntorasteille :) Hirmuisesti myös tsemppiä edessä olevaan maratonkoitokseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei mahtavaa!! :) Kiva tulla mukaan, ja kiitos tsempeistä!

      Mä kävin heti kurkkaamassa sun blogia, ja pitääkin ryhtyä lukemaan! Sen verran mielenkiintoisia lajeja sulla on listalla, huhhuh!! :) Saan varmasti paljon vinkkejä ja motivaatiota sun blogistasi!

      Poista
  3. Voi Kiitos, juuri näin! :)

    x Steffi

    VastaaPoista
  4. Suunnistus on kiva laji, nuorempana sitä tuli harrastettua enemmänkin. Nyt on jo monena kesänä ollut suunnitelmissa palata metsään, mutta aina se on muilta kiireiltä tai logistiikkaongelmilta jäänyt. Ilman autoa ei ainakaan täällä pääse kuin ehkä yksille iltarasteille, jotka ovat lähimetsässä.

    Kompassin olen kuitenkin jo kaivanut esiin, että teoriassa nyt ollaan lähempänä suunnistusta. Toisaalta olen kuullut, että suunnistuksessakin tekniikka on vähän muuttunut, eli rasteilla leimaus tapahtuu aivan eri tavalla kuin "minun aikanani", näinköhän sitä oppisi uusia juttuja...? :) Ja vuoden päästä Jukolakin olisi Kuopiossa, sinne olisi tosi kiva mennä, mutta en usko että saan porukkaa mitenkään kasaan.

    Suunnistus varmasti tukee juoksua ja kuten sanoit, se on mahtava yhdistelmä juoksua, luonnossa nauttimista ja löytämisen iloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kyllä sun täytyy ehdottomasti palata metsään! Suunnistus on ihanaa - rakastan jotenkin sitä luonnonrauhaa ja pähkäilyä! Ja ainakin itse olen sen verran hidas kartanlukija, että suunnistuksessa sykkeet ja vauhdit pysyvät todella alhaisina, joten treeni on kerrankin ainakin tarpeeksi kevyttä!! :)

      Sun täytyy lähteä iltarasteille testaamaan, miten se leimaus nykyään menee ;)

      Poista

Kommentoi on bloggaamisen suola. Arvostan jättämääsi kommenttia suuresti :)